Eli siis uusi blogimme löytyy osotteesta:

 http://www.harmaat.blogspot.com/

Tän kuvan eteen on sitten tehty hommia hikihatussa! Assi ei ois millään malttanut pysyä paikallaan tai katsoa oikeaan suuntaan. Sääkään ei suosinut ja gimpin kanssa olen värkännyt ikuisuuden kuvan parantamiseksi ja silti toisen koneen näytöllä tää ei enää edes näytä hyvältä :D. Mutta on sentään jonkulainen viritelmä.

Mitään suurempia ei muuten olla tehty. Lähinnä ollaan opeteltu Neran kanssa temppuja, sillä olemme löytäneet naksuttimen syvimmän olemuksen. Nera rakastaa oppimista, sitä että vihdoinkin naksahtaa. Samalla ollaan vähän naksuteltu seuruuta, paikkaa korjailtu taaemmas ja muuta kivaa. Eepulle ei naksuttimella saa ollenkaan samanlaista vaikutusta. Siis että pitäisi itse keksiä mistä se naksu tulee? No way!

Temppujen lisäksi mulle on iskeyt lenkkeily innostus. Aah, tänään alkoi joululoma niin voidaan viettää kaikki päivät metsässä rymyten :). Niin, ja vuodatus päätti, että todellakin muutamme blogspottiin, ei tää anna liittää kuvan osoitetta, tuohon "lisää kuva" palkkiin (eli siis kirjota ite). Koitan joululoman aikan tehdä ulkoasun, niin päästäs muuttamaan. Pari kuvaa vielä Eepusta ja Neposesta:

 (<- Eepun syvin olemus: Moi, mää oon Elvis. Kuka sää oot?)

Nera sairastaa. Tuo lause on niin syvältä. Onneksi ei mistään kovin vakavasta ole kyse, pissatulehdus ja kuumetta vain tälläkertaa. Ja hei, meidän eläinlääkärikäynti saldo takuulla alitettiin reilusti viimevuodesta (joka lähenteli 20 kertaan, joten onko ihmekkään...). Käytiin eilen lääkärissä ja saatiin antibiotti ja kipulääkkeet. Nyt koiran voinit on parantunut ihan silmissä! Viime yönä ei edes tarvinnut nousta käymään pissalla. Juoksu alkaa myös olla takana päin, joten valtakunnassa on jälleen kaikki hyvin.

Vuosikin alkaa taas olla loppumaan päin, joten tavoitekatsauksen aika. Meidän tavotteet olivat tälle vuodelle aika rennot ja ykköstavoite oli pysyä terveenä. Ihan jeeshän siinä on onnistuttu, Neran katkennutta hammasta ja pissatulehdusta lukuun ottamatta. Niin, ja Neran kanssa päästiin treenimään agilityä ja toukokuussa liideltiinkin pitkän tauon jälkeen. Muistan sen tunteen vieläkin :'). Myös muutamiin kisoihin kerettiin hankkimaan kisakokemusta, ens vuonna haetaan sitten tulokset :D. Eepun tavote oli käydä luustokuvissa ja opetella tokoa ja mejää. Tokon tavoite yitettiin reilusti, olemme TK1 onnelisia omistajia. Mejäilemässä käytiin jopa kerran, mutta ehkä ensi vuonna. Niin, ja näyttelyt ei varsinaisesti kuulunut tavoitelistaan, mutta tulihan sieltäkin kaksi sertiä! Luustokuvissa käytiin, valitettavasti luusto ei ole priimaa. Riman alittaja oli Assi, joka ei ehtinyt tokokisoihin, mutta ehkä vielä joskus...

Ensi vuodelle Elviksen kanssa on suunnitelmissa BH, TK2 ja voin liikkeet mahdollisimman pitkälle, riippuu vähän, mitä onnistun sössimään ja kuinka pahasti :D. Sekä viimeinen serti eli FI MVA. Neran kanssa voitaisiin nousta kakkosiin, sekä treenata ahkerasti tottista ja jälkeä. Tai mitä nyt ikinä keksitäänkin. Ai niin, ja pysytään terveenä. Minä voisin saada hyvän päättötodistuksen ja päästä jonnekkin kouluun. Niin JA kehittyä koirien ohjaajana. Jokohan tuli lueteltua kaikki?

ps. Vuodatus jos jatkat noita idiootteja ongelmia vielä ensi vuonnakin (kuten nyt jotain idioottimaisuuksia kun yritän kirjottaa...) muutan blogin muualle!

Tovi on vierähtänyt siitäkin, kun viimeksi oon Eepun treeneistä kirjoitellut. Ollaan nimittäin aloitettu kuumeinen kaukotreeni. Sanotaanko, että parissa viikossa niistä on kehkeytyyt mulle oikea pakkomielle. Aamuruoka uhrataan niille, samoin yksi tai kaksi pientä sisätilatreeniä päivässä. Pakkomielle syntyi, kun tajusin miten sairaan huono maahan meno tekniikka Ee:llä on, siksi hitaus liikkeestä maahan menossakin johtuu. Mutta siis, ongelman nimi oli perse, joka kurottautui maahan mennessä kohti taivasta sievänä sulavana suurena kiepautuksena. Huomatkaa imperfektimuoto. Ei siis nouse enää :D. Olen hämmästynyt, kuinka hienon pohjan olen saanut Eepun kaukoihin tehtyä, sen luonnolisen liikkuma tavan huomioiden (olisiko oikea sana fysiikka?). Se ei liiku senttiäkään :). Vähän ollaan jo etäisyyttä kasvateltu. Jotain iloa tästä mun perfektionistiasta.

Agilitykausikin loppui...öö...tässä pari viikkoa sitten. Valitettavaa, kuinka lyhyt agikausi on, kun ei ole mitään hallia tms. käytettävissä. Toisaalta, juuri sellaisiin treeneihin kausi pitäisi aina päättääkkin, miellä oli ihan huiput treenit :). Hannu Männistö oli pitämässä viimeisiä Ykan treenejä ja Neralla oli aivan loisto fiilis. Huippuhyvät treenit siis.

Neran takajalkojen nosto temppu etenee mukavasti. Hämmästyttävää, kuinka paljon sen takapään käyttö on parantunut tuon tempun myötä. Opetin myös koko tempun täysin naksuttimella, ja oli aika mielenkiintoista nähdä, miten lamppu todellakin syttyy koiran päässä :D. Tämän myötä Nera on saanut hurjasti lisää omaa aktiivisuutta treenatessa, joten taidan opettaa enemmänkin temppuja tällä tavalla. Itseasiassa, olen aikalailla saanut myös jonku temppuinnostuksen, joten treenauksessa on tällähetkellä jalkapallon kuljetus kuonolla tökkien. Myös Elviksen kanssa ollaan tätä kokeiltu, mutta Eepu on mies, Eepu ei voi tajuta! Tai tajuaa, mutta hitaasti. Samoin ollaan kosketusalustaa Een kanssa yritetty oppia, mutta jätkä on ihan pihalla, mistä se nami tulee :D.

Neralla on ollut nyt juoksut kohta pari viikkoa. Känkkäränkkäily loppui tänään kuin seinään, ja on Elvikselle ihan tyrkky. Ja koska se on kiellettyä, niin tyrkytetään sitten Assille. Assi on ihan mielissään saamastaan huomiosta :D. Ja Elviksellä on hankala elämä. Ja ja ja... No, onneksi juoksee nyt, niin ei tarvii kuunnella Elviksen lemmen lurituksia jouluna (yritän epätoivoisesti löytää tästäkin jotain positiivista ;))

Perjantaina aamulla hypättiin Eepun kanssa junaan ja matkattiin Helsinkiin. Päästiin sellaselle pöytäpaikalle ja saatiin matkakavereiksi neljä käärmettä, joiden omistaja paljastui jossain Tampereen kohdalla myös Haapavetiseksi (Haapavedellä ei ole juna-asemaa, joten mentiin eka Ykaan). Perinmielenkiintoinen matka siis. Elvis käyttäyti kuitenkin mallikelpoisesti, sen kanssa on ihana matkustaa :). Perjantai iltana vielä vähän shoppailtiin Veeran kanssa.

Lauantaina mentiin messariin kymmenen maissa. Myös Eepu lähti mukaan, vaikkei kehässä ollutkaan, mutta sain sille kulkuluvan. Molempina aamuina hotellilla hissirumpassa löytyi tuttuja, kyllä Helsinki on pieni paikka :D. Ja messarista tietenkin kans, mutta sieltä ihmismäärästä tuttjen bongaaminen oli hieman hankalmapaa. Kehien kiertelyssä ja kaartelussa meni koko päivä, ja illalla oli vielä tokon edustusjoukkueen karsintakoe. Oli niin hienon näkösiä suorituksia, että taas kunnon treeni-into päällä. Veera ja Nelli-lapukka pärjäsivät hienosti eli Nelli oli rop-veteraani ja isokehä kutsui. Nelli teki saman homman vielä sunnuntaina, mutta oltiin sillon jo kotimatkalla, eikä päästy kannustamaan. Onnea paljon kuitenkin molemmille! Mä unohdin syödä koko päivänä mitään, ja kun ysin aikaan illalla sai hotellin kalliin miniatyri taideteos ruoka-annoksen eteen, ei paljon naurattanut. Selvisin kuitenkin seuraavaan aamupalaan hengissä :D. En voi ymmärtää, miten ihminen unohtaa syödä mutten ymmärrä aina kaikkea muutenkaan, joten....

 Nelli isoissakehäsä ja huonekaveri Sani odottelee kehään menoa.

Sunnuntaina Eepu pääsi kehään heti aamulla ysiltä. Tuomarina oli Guido Schäfer saksasta, jolta ei kyllä ylimääräisä SA;ita herunut. Oikein hyvä arvostelu saatiin:

1½-vuotias. Erinomainen yleiskuva. Neliömäinen, vahva luusto. Urosmainen pää, erittäin kaunis ilme, tummat silmät. Oikein kiinnittyneet ja asentoiset korvat. Keskipitkä kaula, tiivis selkä. Ylöskiinnittynyt häntä, erittäin hyvin kulmautuneet etu- ja takaraajat. Hieman heikot välikämmenet. Vaihteleva harmaa sävytys. Toivoisin eturaajoihin enemmän harmaata väriä. Erittäin hyvin esitetty. Eri2

Nera oli aivan järkyttävän vihainen kun tultiin kotiin. Ensiksi Elvis sai tukkapöllyn ja sitten vasta riemuittiin mun saapumisesta kotiin. Sama kärttyinen linja on jatkunut tänäänkin ja nyt se on suuttunut jo mullekkin, kun jätin sen kotiin :D. Eepua päin ei voi edes katsoa. On kyllä harvinaisen pitkävihaista sorttia. Tosin, sillä on juoksut, niin ehkä sekin vaikuttaa....

 Neran mulkoilu ilme. Elvis sijaitsee tässä kuvassa oikealla, eikä muhunkaan päin oikein sovi katsoa :D