Assi söpöilee<3

Just. Hienoa vuodatus! Tää ainainen tappelu vuodatuksen kanssa alkaa pikkuhiljaa tympästä. Nytkään se ei antanut mun liittää kuvan osoitetta, vaan piti se raivostuttavan pitkä numero-kirjain yhdistelmä, jota kuvan osoitteeksi myös kutsutaan, naputella itse. Muuttaisin blogin oitis muualle, muttakun ulkoasu on sen verran kiva, etten raaskis.

Mutta siis, jotain kivempaakin kirjotettavaa vois olla, kuin vuodatuksen sadattelua. Tänään on ollut aivan ihana pakkaspäivä ja kaivoin pitkästä aikaa kameran pölyttymästä ja napsin koirista ulkona kuvia. Ja käyty lenkkeilemässä pitkin poikin peltoja ja vähän metsääkin, koirien kirmaillessa mielissään. Mutta metsä osuudella mä en ollut kovin mielissään, kun nämä löysi kolme hirven päätä ja luut... Kaikki katos yhtä-äkkiä metsään ja mä aattelin, että ne tekee pikku lenkin ja tulee pian. No Nera tuli pian, mutta karvaisempaa kaksikkoa ei kuulunut. Lähdettiin sitten Neran kanssa kattomaan, että mihin ne jäi, ja löytyi tälläinen ihanan haiseva ja ällöttövä yllätys. En kyllä lenkkeile enää ikinä siellä, traumaattista tollanen :D.

Neran kanssa ollaan opeteltu uusi temppu. Valmennusvkl Noomi irlanninterrieri osasi nostaa jalat seinälle ja intouduin tempun tyylikkyydestä opettamaan saman Neralle. Tällähetkellä jalat nousee mukavasti sängyn tai sohvan reunalle :). Elviksen kanssa hinkataan kaukoja ja kapulan pitoa (paljon tylsempää kuin Neran jalkojen nostaminen!). Tässä varsinkin huomaa, miten erillailla ne oppii. Nera kehittyy harjoituksen aikana, Elvis harjoittelun välissä, tai siis sillon kun on levossa. Eli saatta harpata edellisestä harjoituksesta ison askeleen eteen päin, kun taas Nera etenee pienin askelin harjoitellessa.

Agiliideltykkin on. Maanantain treeneissä Ykassa neiti roiski rimoja ihan hulluna, ja kun keskiviikkona mentiin Julian ja Veeran, sekä kolmen N:än (Nera, Noomi ja Nelli) kanssa agiliitelemään, keskityin nimenomaa siihen, ettei ne rimat oman ohjaamisen takia tipu (eli en käänny kun koira on riman päällä, yritän pitää käden tasaisella korkeudella yms.) Eikä niitä rimoja tullut alas! Vähänkö huippua, että vika on taas minussa, paljon kurjempi juttu ois, jos Nera ei osais hypätä oikein. Niin, ja Julia opetti meille saksalaista. Muutaman yrityksen jälkeenhän sen onnistukin. Täytyy vielä mainita, että Julia ei onistunut siinä Neran kanssa, kun kokeili ohjata Neraa lopuksi :D. Ykassa on enää kahdet treenit jäljellä, nopeasti ne on kyllä mennyt.

Eepun kanssa saatiin paikka 24. päivä Kannuksen tokokisoihin. Ja nyt Eepu jos sikailet, niin mä puren sua! Ennakointi saatiin kuriin suht pienellä treenillä. Se kehittelee aina kisoissa jotain ongelmia mulle, yhdissä vasempaan kääntymisongelman, toisessa ennakoinnin. Kiitos ei enää Eepu! Mutta toisaalta, jottei treeni-elämä kävis liian helpoksi...