Taasko muka on viiko kun oon muka viimeksi kirjoittanut blogia? Asialle ois varmaan hyvä tehdäkkin jotain. Elikkäs, maanantaina käytiin agikentällä tokottelemassa. Ei siitä sen enempää, oikein mukavat treenit kaikenkaikkiaan jokaisen koissun osalta.

Tänään myöskin treenilin kotona kaikkien kanssa. Ekaksi Nera ja oli kyllä näppärät treenit. Nera oli aivan liekeissä :). Hieman lyhennelty BH kaavio, ei meidän pihalla kokonaista mahdu vääntämään + 2 muuta erinäistä seuraamista. Näiden hyvin menneiden treenien seurauksena mua jopa vähän himottas mennä kahdenviikon päästä Haapaveden BH-kokeeseen, jossa meillä periaatteessa olis paikka. Mutta sitten herään siihen tosiasiaan, että jännittäisin taas niin paljon ettei mistään tule kuitenkaan yhtään mitään. Oispa möllikisoja, pääsis jännittämäistä opettelemaan ja kokeenomaisia treenejä. Saman vkl ois myös Oulaisissa hakuleiri, jonne olis kiva lähtee tutustumaan uuteen lajiin.

Elviksen kanssa liikkeelle lähtöä ja pysähtymistä. Tää älykääpiö on saanut jostain päähänsä, että pysähdyttäessä mennään maahan. Ehkä vähempikin liikkeestä maahanmenon harjoittelu ois riittänyt...? Ajoittaista sivuttaissuuntaista seilausta on vielä havaittavissa. Perusasento on sitten todella tiivis, puskee tosi lähelle, mutta toisaalta ilman turkkia ei siitä varmaan voisi käyttää sanaa tiivis. Paikalla vasempaan kääntymisessä on tapahtunut kovasti edistymistä, takapää alkaa jopa liikkua!

Neralle tein pellolle myös esine ruudun, äääh, oon hirveen huono arvioimaan etäisyyksiä mutta oisko ollut aika lähellä 50m jonne vein hanskan. En vaan voi ymmärtää tätä meidän ongelmaa, liivit päällä otti 5 askelta pysähtyi ja katto mua kärsivällä ilmeellä. Lisäkäskyillä ei minnekkän. Liivit pois, kuin raketti matkaan ja esine nousi hetkessä. Tää on suorastaan naurettavaa! Sotkiessa liikkui liivit päällä ihan normisti, ei häirinnyt tai mitään. Pitää alkaa leikkimään, ulkoilemaan ja vaikka sitten nukkumaan liivit päällä.