Jeps, maanantaina oltiin ekoissa ohjatuissa agitreeneissä Ylivieskassa. Neralla oli taas himpun verran virtaa ja kierroksia, ei puhettakaan että ois edes lähdössä pysynyt (AAAARRRGGH!!). Treenit oli kuitenkin tosi helpot ja meidät oli jaettu kahteen ryhmään, eli puolet porukasta teki toisessa päässä maneesia tekniikkaa ja puolet rataa. Me oltiin Neran kanssa ekaksi rataryhmässä. Ensimmäinen rata oli ihan vain soikion muotoinen (Nera oli ihan futfut wuu tum, ai joko se rata loppu?). Hyvin kuitenkin kuunteli, eikä mennyt sinne toisten treeniläisten putkeen ;). Ja minäkin pysyin kiitettävästi tuohon nopeuteen mukana :D! Tehtiin myös tästä radasta muokattuja ratoja, joissa oli vähän jotain kikka kolmosiakin, mutta hyvin iisibiisiä myös nekin.

Tekniikka treeninä oli välistä vetoa. Mua tietysti jännitti vähän uus porukka, joten oli aluksi pieniä hankaluuksia saada kädet ja jalat toimivaan yhteistyöhön, varsinkin kun kartturitavalla oli sen verran kova menopäällä. Mutta välistävetojakin tehdään melkein joka treeneissä, joten eipä nekään mitään vaikeuksia aiheuttaneet. Kivaa kuitenkin oli, ja porukka vaikutaa mukavalta joten positiivisellä fiiliksellä ensi maanantaita odotellessa :).

Elvis on viettänyt totaallista treenilomaa kisojen jälkeen, mikä toisaalta on vain hyvä, me ollaan nyt kolme kuukautta tehty töitä aivan sikana. Tänään kuitenkin ryhdistäydyttiin ja treenattiin. Kapulan pidolla aloitettiin, ja pientä edistymistäkin on havaittavissa! Hitto kun tahtoo vaan olla ote siltikin hieman rauhaton, vaikka kaikki muklittaminen on ehdottomasti kielletty. Mutta jospa treeni tekisi tehtävänsä tässäkin asiassa. Kaukojen alkeita otettiin, eli istu-maahan-istu jumppaa. Seuraamista ja luoksari loppuun ja oli herra taas niin mielissään itsestään :).

Neran kanssa ollaan treenattiin kans. Alkuun vautsi seuraamista ja loppu treeni omistettiin tempuille, eli pääosin skeittaamiselle. Vitsi, tätäkään ei oo kun pari kertaa naksuteltu ja neiti on jo nyt niin innoissaan ja vauhdissaan melkiein kuin agiradalle lähdössä (+melkein jopa osaa sen homman!). Syksyn aikana meidän treenien laatu on parantunut niin huimasti, että tuntuu, ettei ton kanssa mitään vireongelmia edes ikinä ole ollutkaan. Ja tähän ei oo muuta selitystä, että oon vaan ite tehnyt niin tappavan tylsiä treenejä, ettei ihmekkään, että tuon älykkyysosamäärän omaava koira tympääntyy pikkuhiljaa. Mutta Nera, nyt mä lupaan sulle jotain; kyllä susta vielä tottiskoira leivotaan ;))! Mukavaa viikkoa kaikille, meillä on seuraavaksi ohjelmistossa lauantaina luonnetesti.