Assi pikkuinen, porukan vanhin, taskukokoisin ja hurmaavin, loisto äippä-koira täytti 11.5. kuusi vee. Miten nopeasti nämä kuusi vuotta on mennyt. Assin ansiota jokatapauksessa on, että olen harrastanut nyt 5 vuotta agilityä, hurahtanut täysin koiraharrastukseen ja ansiolistalle täytyy lisätä Elviskin. Hyvää synttäriä Assipassinen :)!

Koulussa on taas mukavat koe ruuhkat ja mopokorttiinkin pitäisi ehtiä lukemaan, niin blogissa on (taas...) ollut aika hiljaista. Ehkäpä sitten päivitän useammin kun koulut loppuu. Tai viimestään riparin jälkeen. Tai sitten ei koskaan :D. Seuraavat kolme viikon loppua näyttää mukavalta; lauantaina on kaljulla N:llä ja karvaisella E:llä näyttelyt Äänekoskella, seuraavana viikonloppuna hakuillaan Neran kanssa vkl Oulaisissa ja viimeisenä vkl tätä kuuta on kessujen erkkarit E:llä ja mahdollisesti tokon rotumestikset A:lla.

Agikentällä ollaan käyty Neposen kanssa kahdesti ja kerran Elviksen. Me ollaan Neran kanssa niin fiiliksissä, liitely on ihanaa <3. 40cm hyppääminen ilman mitään ongelmia tuo ihan voittaja olon, tammikuussa olin vielä melkein varma, että meidän liitelyt on liidelty. Onneksi maailmassa on myös positiivisia yllätyksiä :).

Elviksen kanssa tehtiin ihan perus hyppy, hyppy, putkeen suora. Se on jotenkin... kessu ;). Niiiiin hidas ja vaikuttaa vähän hukassa olevalta, mutta hauskaahan ukon kaa on touhuta, lajia kuin lajia. Hyppyt ja putki on Een mielstä huippuja, mutta kepit on vähän booooring. Miksi pitää seurata jotain tyhmää nakin palaa, miksei voi juosta (mieluusti täysillä) vaan ohi?