Nera on ollut nyt pari päivää todella huonolla syönnillä, tänään ei ole syönyt muutakuin siksi, ettei muut pääse sen pöperöille. Possunkorva, jota osataan kyllä arvostaa on tökkäilty, "en haluu syödä, yöks!"

Tutkin suun, ettei siellä ole mitään kipeää tai ylimääräistä. Lisäksi Nera on ollut aika vaisu kokopäivän. Ajattelin jo, että huomenna pitää alkaa soitteleen taas vaihteeksi eläinlääkäreitä. Konetta naputellessa Nera hyppäsi sängylle ja alkoi petaamaan sitä. Sit yks kas välähti. Hetkinen, (Nerahan on petaillut sänkyjä jo muutama päivä sitten ja nuollut pehmoleluja jne), onks toi koira valeraskas, millos tiinenä olevat nartut lakkasivat syömästä? Tein sitten pienen pommin varmantestin; vinkulelu. Kyseisen kapistuksen nähdessä vauvakuumetta poteva älykääpiö nappasi lelun suuhunsa ja viiletti omalle paikalleen viettämään perhe onnea vihaisesti Elvistä mulkoillen. Nera tökkäsi nenällä vinkua vähän liian lujasti ja lelu piippasi, ja sitten piti aloittaa lohduton suruvalitus itse äippä koirankin. Nisät olivat myös punoittavat ja hieman turvoksissa. Lelukoirissa tehtiin rotusorto ja kaikki vinkuvat kapistukset pääsivät evakkoon. Toivottavasti ruokahalu palautuu pian tai muka-äiti laihtuu ja haihtuu olemattomiin.