Heinäkuun jälkeen ensimmäistä kertaa Neran kaa kunnolla agiliitelemään. Aivan huippua! Oon koko viikon oottanut että pääsisin treenaamaan ja aamullakin olin kuin lapsi jouluaatto aamuna, äkkiä aksaamaan :D! Ensin kutenkin tein Neralle esineruudun ja Elvikselle pari jälkiruutua.

Molemmat oli aivan innoissaan toinen esine- ja toinen jälkiruuduistaan. Eepu on hiffannu hyvin ruutujen idean, ruutujen välissä olevia jälkiäkin haisteli siinä toivossa, että mahdollisesti löytyisi jotain syötävää. Hienosti myös korjaa ruutun takaisin jos ajautuu tuhinan tuoskinnassa sieltä pois. Eellä on tässäkin varsin persoonallinen tyyli; tuhisee kuin siili! Neralla oli tosi vauhdikkaat, iloiset ja varmat ruudut. Esineet (hanska ja kuminen krokotiili) nousi hetkessä. Otin Neran sotkemaan pellolle ruutua ja piilotin ne vaivihkaa samalla. Huippuja molemmat, kevät on niin ihanaa kun pääsee taas tekemään näitä hommia. Toivottavasti nyt neljän päivän vapaalla ehtis Nerankin kaa jäljelle ja Elviksen kanssa mejää.

Kävelin Neran kaa agikentälle, meiltä on sinne reilu 6km joten ainakin tuli verryteltyä hyvin. Vähän ehti matkan aikana mieleen hiipiä ajatus, entä jos, entä jos jalka ei vieläkään kestä hyppäämistä?  Onneksi pelko oli tällä kertaa ihan turha, ei enää mistään loukkaantumisesta tiedä mitään :)! Sanomattakin on selvää, että olen tästä niin niin iloinen. Otettiin 3 hyppyä ja keppejä, rimat oli n. 40cm. Lähinnä sähläystähän tuo oli, mutt ainakin kumpikin oltiin varsin happy happy. Eikä edes kauaa jaksettu treenata, kun oli sen verran lämmin et molemmat oli ihan kieliposkella. Äkkiä vaan uudestaan treenimään, ja porukalla, nyt oltiin Neen kaa kahdestaan.

Pestyäkin toi kirppukasa tuli, kun järjenjättiläinen käy ulkona pyörimäsä jossain p*skassa ja haju on vieläkin, kahdesta vaahdotuksesta huolimatta, sangen etova. Pääsiäisen ajan mulla on huollettavana myös kahden naapurin kissat. Ja kummatkin sain kiinni eivätkä edes pelänneet paljon :D. Kissat ei yleisesti ottaen Ninniä lukuun ottamatta musta tykkää, kaverin kissa ei suorastaan siedä mua silmissään, vaan saattaa purra mua varpaasta mun istuskellessa rauhallisesti paikoillaan. Toivotaan että Telle kissan vahtina -projekti ei päädy katasrofiin :D.

Iloista pääsiäistä kaikille :)!